Mikä on kotivara ja miksi se on tärkeä kotitaloudelle?

Kotivara on jokapäiväinen turva: kotitalouden oma varasto perustarvikkeita, joiden avulla selviydytään vähintään 72 tunnin ajan ilman ulkopuolista apua. Se ei ole paniikinomaista hamstraamista tai erikoisvalmiutta, vaan suunnitelmallista, älykästä ja vastuullista arjen varautumista. Tämä perusvarustus takaa, että sinulla on vettä, ruokaa, lämpöä, viestintämahdollisuuksia ja hätätilanteen hoitoon tarvittavat tarvikkeet, vaikka sähkö, vesi tai kaupan toimitusketjut häiriintyisivät.

Sisällysluettelo:

1. Mikä on kotivara ja miksi se on tärkeä kotitaloudelle
2. Miksi varautuminen on järkevä osa arjen vastuullisuutta
3. Mitä viranomaisten suosittelemaan hätävarastoon kuuluu
4. Miten perusvarustus kannattaa rakentaa käytännössä
5. Miksi kannattaa aloittaa nyt
6. Usein kysyttyä varautumisesta
7. Ylläpito ja kierrätys
8. Tarkistuslista
9. Tilanne-esimerkit
10. Erikoistilanteet ja räätälöinti
11. Budjettiystävällinen rakentaminen
12. Yhteisöllinen varautuminen
13. Viranomaisohjeet ja yhteydenpito
    
14. Yhteenveto

Miksi varautuminen on järkevä osa arjen vastuullisuutta?

Varautumisen rakentaminen on pieni panostus, mutta se tuo suurta turvaa. Lyhyet sähkö-, vesi- tai logistiikkahäiriöt ovat todellisia arjen haasteita, erityisesti syksyllä ja talvella. Tilanteessa, jossa normaali palveluinfrastruktuuri pettää hetkellisesti, ennalta kerätty hätävarustus mahdollistaa arjen pyörittämisen ilman paniikkia ja ylimääräistä kuormitusta.

Viranomaiset kuten pelastuslaitos, Sisäministeriö ja THL suosittelevat jokaiselle kotitaloudelle perustason varautumista vähintään 72 tunniksi. Se tarkoittaa, että perheellä on sivussa riittävästi perusresursseja, jotta pärjätään ja tiedetään miten toimia ennen kuin ulkopuolinen apu ehtii perille.

Mitä viranomaisten suosittelemaan hätävarastoon kuuluu?

Varustus kannattaa rakentaa osissa siten, että se kattaa seuraavat osa-alueet:

1. Ruoka ja juoma

Vähintään 2 litraa juomavettä per henkilö per päivä. Kolmen päivän varalle neljän hengen perhe tarvitsee vähintään 24 litraa vettä, lisäksi kannattaa varata käyttövettä peseytymiseen ja siivoukseen. Ruokavalinta perustuu pitkäikäisiin, valmiisiin tuotteisiin, jotka eivät vaadi jääkaappia: säilykkeet, energiapatukat, kuivatuotteet ja hätäateriat. Kierrättämällä osan varastosta arjessa ja täyttämällä vanhenevat tuotteet ajoissa varmistat, että sisältö pysyy käyttökelpoisena (FIFO-periaate).

2. Valo ja lämpö

Otsalamput ja taskulamput sekä niiden varaparistot ovat perusedellytys pimeässä. Kynttilöitä ja sytyttimiä kannattaa säilyttää turvallisissa alustoissa. Lämpöä tuovat hätäpeitteet, lisävaatteet, paksut sukat ja kertakäyttöiset lämpötyynyt, mikäli sisätilojen lämpö ei riitä.

3. Viestintä ja virta

Hätäradio antaa viralliset tiedotteet poikkeustilanteessa. Powerbankit ja muut latausratkaisut pitävät puhelimet ja tärkeät laitteet käyttökelpoisina. Varasto paristoja täyttää energiaa pienempiin laitteisiin kuten lamppuihin ja kelloihin.

4. Ensiapu ja hygienia

Perusensiapupakkaus yhdessä henkilökohtaisten reseptilääkkeiden kanssa on tärkeä. Hygieniaa ylläpidetään käsidesillä, kosteuspyyhkeillä, WC-paperilla ja roskapusseilla. Vesitarvikkeisiin kuuluu vähintään kaksi kannellista ämpäriä, joita voi käyttää veden kantamiseen ja väliaikaisena käymälänä.

5. Turvallisuus ja tiedot

Tärkeät dokumenttikopiot (henkilöllisyys, vakuutukset, yhteystiedot) kannattaa säilyttää sekä paperilla että digitaalisesti suojaavasti. Varasuunnitelma määrittelee, miten perheenjäsenet yhteydenpitävät ja tapaavat, jos yhteiskunta on osittain poikki.

6. Työkalut ja tarvikkeet

Monitoimityökalu, teippi, köysi, suojamuovit ikkunoiden peittämiseen ja muut tilanteeseen sopivat apuvälineet kannattaa valita oman ympäristön riskien perusteella.

7. Mielenrauha ja ohjeistus

Kirjoitettu käyttöopas, hätätilanne-muistilista ja perheen sisäinen viestintäsuunnitelma auttavat toimimaan vähemmällä stressillä. Simulointi ja harjoitukset pitävät tiedot tuoreina.

Miten perusvarustus kannattaa rakentaa käytännössä?

Alkuun kannattaa priorisoida vesi, ruoka ja viestintä. Kerää varautumispakettia pienemmissä erissä: yksi osa-alue viikossa, jolloin kokonaisuus karttuu hallitusti budjetissa. Kierrätä tuotteita arjessa ja täydennä vanhenevat. Säilytä kokonaisuus kuivassa, viileässä ja helposti löydettävässä paikassa, josta kaikki perheenjäsenet tietävät.

Kannattaa aloittaa nyt, ennen kuin otsikot herättävät

Usein kiinnostus varautumiseen herää vasta, kun jotain on jo tapahtunut: sähkökatko, kauppojen tyhjentyminen tai kriiseistä uutisointi. Tällöin tuotteet voivat olla loppu ja toimitukset viivästyvät. Rauhallinen ennakointi antaa etumatkan: tärkeät tarvikkeet ovat valmiina ilman hinnan nousua tai saatavuusongelmia.

Usein kysyttyä varautumisesta

Kuinka paljon vettä pitää varata?

Suositus on vähintään kaksi litraa juomavettä per henkilö per päivä. Kolmen päivän varalle neljän hengen perhe tarvitsee vähintään 24 litraa juomavettä. Lisäksi kannattaa varata käyttövettä peseytymiseen tai siivoukseen ja arvioida tarpeen mukaan.

Voiko varastossa olevaa ruokaa käyttää normaalisti?

Kyllä. Hätävarasto kannattaa kytkeä osaksi arkea siten, että vanhimpia tuotteita käytetään ja tilalle täydennetään uusia. Näin vältetään hävikkiä ja varmistetaan tuoreus.

Onko varautuminen pakollista?

Ei ole lakisääteisesti pakollista, mutta viranomaiset suosittelevat sitä vahvasti. Se helpottaa yksilön ja perheen toimintaa häiriötilanteissa ja vähentää yhteiskunnan ylimääräistä kuormitusta.

Mitä tehdä, jos varustus on vanhentunut?

Käytä vanhentumassa olevat elintarvikkeet arjessa ja korvaa ne tuoreemmilla. Tarkista paristot ja lääkkeet vähintään kahdesti vuodessa.

Miten varustus säilytetään oikein?

Pidä se kuivassa, viileässä ja pimeässä tilassa. Vältä kosteutta ja suoraa auringonvaloa. Etikettien ja läpinäkyvien säilytyslaatikoiden käyttö helpottaa tilan hahmottamista.

Voiko varautumispakettia jakaa naapureille?

Kyllä. Paikallinen verkosto, jossa jaetaan tietoa, yhteydenpitotavat ja mahdollisesti tarvikkeita, lisää kollektiivista resilienssiä.

Miten yhdistän tiedot digitaalisesti?

Tallenna tärkeät dokumentit turvallisesti pilveen ja säilytä myös offline-kopiot salatussa muistitikussa tai paperiversioina.

Ylläpito ja kierrätys – varustuksen elinkaari

Varautuminen elää ja vaatii ylläpitoa. FIFO-periaatteen mukaisesti vanhimmat tuotteet käytetään ensin. Tee vähintään kaksi kertaa vuodessa katselmus: vaihda vanhentuvat tuotteet, tarkista paristot ja reseptilääkkeet. Lisää kausittain tarpeita vastaavia lisäyksiä, kuten talvella lämpöön ja lumenpoistoon liittyvää, kesällä vedenkäytön tarkistusta ja hätäviilennysvinkkejä.

Perheen roolit ja koulutus

Määritä vastuuhenkilöt: kuka tarkistaa varustuksen, kuka huolehtii lääkkeistä, kuka vesikierrosta. Harjoitelkaa “mitä tehdään jos” -tilanteita: tapaamispaikat, viestintäkanavat ja laitteiden käyttö. Tulosta käyttöohje ja laita näkyville.

Konkreettinen tarkistuslista (72 tunnin peruspaketti, neljän hengen perhe)

• Vesi: 24 litraa juomavettä + 10–20 litraa käyttövettä (merkkaa säiliöt ja päivitä)
• Ruoka: säilykkeet, energiapatukat, valmisateriat ja kuivatut tuotteet, jotka on helppo valmistaa ilman sähköä
• Valo: otsalamput, taskulamput, varaparistot ja kynttilät eri paikoissa
• Lämpö: hätäpeitteet, lisävaatteet, lämpötyynyt
• Viestintä: hätäradio, powerbankit, puhelinlaturit (pidä ladattuina)
• Ensiapu: ensiapupakkaus, reseptilääkkeet (päivitä säännöllisesti)
• Hygienia: käsidesi, WC-paperi, roskapussit
• Turvallisuus: tärkeät dokumentit, varasuunnitelma (sekä digitaalisesti että paperilla)

Tilanne-esimerkit

Tilanne 1: Sähkökatko talvella pienessä taajamassa

Yllättävä sähkökatko keskeytti kauppojen toiminnan. Perhe, jolla oli perusvarustus: hätäpeitteet, ladattavat lamput, powerbankit ja lämpimät vaatteet, pystyi toimimaan itsenäisesti. Hätäradion avulla saatiin tiedot, ja vanhimmat ruokaerät oli kierrätetty ajoissa.

Tilanne 2: Vesikatko keväällä maaseudulla

Kylä jäi ilman vettä 48 tunniksi. Perheen hätävarastossa oli ämpäreitä, suodatustabletteja ja säilytysastioita. He pystyivät käyttämään vettä sekä juomiseen että hygieniaan ilman paniikkia ja kierrättivät käyttöveden viisaasti.

Tilanne 3: Äkillinen lääkepula

Perheenjäsen tarvitsi reseptilääkitystä, jota ei heti saanut apteekista ruuhkien vuoksi. Varalla ollut lääkepaketti ja kirjallinen ohjeistus auttoivat pitämään tilanteen hallinnassa.

Erikoistilanteet ja räätälöinti

Erityistarpeita voidaan huomioida: allergioiden, kroonisten sairauksien tai perheen rakenteen mukaan. Mökkiläisille kannattaa rakentaa kevyt versio, senioriperheille painottaa helppokäyttöisyyttä, yksinasuvalle yksilöllinen varautumispaketti. Hätävarustusta voi laajentaa liikkumisen, lasten tai lemmikkien tarpeisiin.

Budjettiystävällinen rakentaminen

Rakentaminen vaiheittain pienillä hankinnoilla tekee siitä saavutettavan ja hallittavissa olevan prosessin. Tämä lähestymistapa mahdollistaa sen, että voit keskittyä ensin kaikkein tärkeimpiin asioihin, jotka ovat välttämättömiä päivittäisessä elämässäsi. Aloita hankkimalla perusasioita, kuten vesi, ruoka ja viestintä. Nämä ovat elintärkeitä elementtejä, jotka varmistavat, että voit elää mukavasti ja turvallisesti.

Kun olet saanut nämä perustarpeet kuntoon, voit alkaa lisätä vähitellen muita osia, jotka parantavat elämänlaatua tai tekevät arjesta sujuvampaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kodinkoneiden hankkimista, huonekalujen päivittämistä tai muita mukavuuksia, jotka tekevät kodistasi entistä toimivamman ja miellyttävämmän.

Hyödynnä alennuksia ja tarjouksia, sillä ne voivat merkittävästi vähentää kustannuksia. Tee lista tarvittavista tuotteista ja vertaa eri vaihtoehtoja. Usein kotimaiset perusratkaisut voivat toimia yhtä hyvin kuin kalliimmat, tuontituotteet. Tämä ei ainoastaan säästä rahaa, vaan myös tukee paikallista taloutta ja vähentää ympäristökuormitusta.

Lisäksi on tärkeää kierrättää käytettyjä osia arjessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vanhojen huonekalujen kunnostamista tai käytettyjen kodinkoneiden hankkimista. Kierrättäminen ei ainoastaan säästä rahaa, vaan myös vähentää jätteen määrää ja edistää kestävää kehitystä. Vältä turhaa kahteen kertaan ostamista, sillä se ei ole taloudellisesti järkevää eikä ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Suunnittele hankintasi huolellisesti ja pyri hyödyntämään jo olemassa olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Näin voit rakentaa kodin, joka on sekä toimiva että taloudellisesti kestävä.

Yhteisöllinen varautuminen

Naapuruston yhteistyö voi merkittävästi lisätä alueen resilienssiä, eli kykyä selviytyä ja toipua erilaisista haasteista ja kriiseistä. Yhteistyön avulla asukkaat voivat luoda vahvempia siteitä toisiinsa ja kehittää yhteisiä käytäntöjä, jotka parantavat koko yhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ensinnäkin, tarkistuslistojen jakaminen on erinomainen tapa varmistaa, että kaikki naapuruston asukkaat ovat tietoisia tärkeistä asioista, kuten hätätilanteista, turvallisuusohjeista ja muista käytännön asioista. Näiden listojen avulla voidaan myös varmistaa, että jokaisella on tarvittavat tiedot ja välineet, mikä voi olla ratkaisevaa kriisitilanteissa.

Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla on toinen tärkeä askel. Kun naapuruston asukkaat tuntevat toisensa ja tietävät, miten heihin voi ottaa yhteyttä, se voi helpottaa avun saamista hätätilanteissa. Esimerkiksi, jos joku tarvitsee apua tai tukea, on helpompaa kääntyä tutun naapurinsa puoleen.

Yhteisten varusteiden varaaminen, kuten ensiapupakkauksia, työkaluja tai muita tarpeellisia välineitä, voi myös olla hyödyllistä. Kun resursseja jaetaan, jokaisen ei tarvitse hankkia kaikkea itse, ja yhteisön jäsenet voivat tukea toisiaan tarvittaessa.

Pienimuotoinen yhteisö voi myös tarjota vertaistukea, mikä on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Kun ihmiset jakavat kokemuksiaan ja tunteitaan, se voi auttaa heitä tuntemaan itsensä vähemmän yksinäisiksi ja eristyneiksi. Yhteiset tarkastukset, joissa asukkaat käyvät toistensa kodeissa tai alueilla varmistaakseen, että kaikki voivat hyvin, voivat myös lisätä yhteisön yhteenkuuluvuutta.

Lopuksi, ylimääräisten resurssien jakaminen voi olla elintärkeää, erityisesti kriisitilanteissa. Jos joku naapuruston jäsenistä on esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa tai tarvitsee apua arjen askareissa, yhteisön tuki voi olla ratkaisevaa. Yhteistyö ja solidaarisuus voivat auttaa kaikkia selviytymään paremmin ja luomaan turvallisemman ja kestävämmän ympäristön.

Viranomaisohjeet ja yhteydenpito

Seuraa virallisia ohjeita, jotka löytyvät suomi.fi:n varautumisoppaista. Nämä oppaat tarjoavat kattavaa tietoa siitä, miten voit valmistautua erilaisiin hätätilanteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin, onnettomuuksiin tai muihin kriisitilanteisiin. On tärkeää tutustua paikallisen pelastuslaitoksen tiedotteisiin, sillä ne sisältävät ajankohtaista ja alueellista tietoa, joka voi olla ratkaisevaa hätätilanteessa.

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveyteen liittyvät suositukset ovat keskeisiä, erityisesti pandemioiden tai muiden terveysuhkien aikana. THL:n ohjeet auttavat sinua ymmärtämään, miten voit suojella itseäsi ja perhettäsi sekä mitä toimenpiteitä on syytä noudattaa.

Suosittelemme, että tallennat tärkeimmät ohjeet PDF-muotoon, jotta voit luoda hätämapin. Tämä hätämappi voi sisältää esimerkiksi evakuointisuunnitelmat, tärkeät yhteystiedot, lääkitysohjeet ja muut kriittiset tiedot, jotka ovat helposti saatavilla, kun niitä eniten tarvitaan.

Pidä myös hätänumerot, kuten pelastustoimen, poliisin ja ensihoidon numerot, sekä perheenjäsenten yhteystiedot helposti saatavilla. Voit kirjoittaa nämä tiedot muistiin ja säilyttää ne näkyvällä paikalla, kuten jääkaapin ovessa tai puhelimessasi, jotta ne ovat nopeasti käytettävissä hätätilanteessa.

Muista, että ennakoiminen ja valmistautuminen ovat avainasemassa, jotta voit suojella itseäsi ja läheisiäsi mahdollisilta vaaroilta.

Valmiit pakkaukset – valitse heti käyttökelpoinen kokonaisuus

Jos oman hätävarustuksen kokoaminen tuntuu liian isolta urakalta, valmiiksi koottu ratkaisu vie työn puolivalmiiksi. Yksi keskeisimmistä ja suositelluimmista tuotteista on 72h Pakkaus: viranomaissuositusten mukainen, valmis varautumispaketti kahdelle hengelle kolmeksi päiväksi. Se kattaa ruoan, veden ja oleelliset tarvikkeet sähkö- ja vesikatkoihin sekä muihin häiriötilanteisiin.

72h Pakkaus (kotivarapakkaus kahdelle)

72h Pakkaus on suunniteltu niin, että kaksi henkilöä selviää vähintään 72 tuntia ilman ulkopuolista apua. Paketti sisältää viranomaissuositusten mukaiset perustarvikkeet: valonlähteitä, ensiapuvälineitä, pitkäikäistä ruokaa (yhteensä noin 10 057 kcal kahdelle hengelle kolmeksi päiväksi), vettä, hygieniatuotteita sekä viestintä- ja valmistusvälineitä. Säilyvyys on pitkä (yli 22 kuukautta ruoalla), ja paketti on helppo ottaa käyttöön ja ylläpitää.

Tuotetta myydään eri versioina: esimerkiksi vesillisellä ja ilman vettä.

Miksi valita 72h Pakkaus?

1. Se on koottu viranomaissuosituksia mukaillen ja kattaa perusasiat yhdessä paketissa.

2. Kaikki keskeinen löytyy yhdestä kokonaisuudesta: vesi, ruoka, ensiapu, valo, viestintä ja hygienia.

3. Pitkä säilyvyys ja selkeä käyttötarkoitus helpottavat ylläpitoa ja ajoittaisia tarkistuksia.

Yhteenveto ja seuraavat askeleet

Varautuminen ei ole monimutkaista, mutta sen vaikutus arjen sujuvuuteen on merkittävä. Vähintään 72 tunnin puskurivarasto antaa mielenrauhaa ja vähentää paniikkia sekä pitää perheen huollettuna, vaikka normaali arki häiriintyisi. Rakentamalla kokonaisuuden vaiheittain, ylläpitämällä sitä säännöllisesti ja hyödyntämällä yhteisöllisyyttä ja viranomaisohjeita, varautuminen muuttuu pysyväksi ja tehokkaaksi osaksi arkielämää.